Mä en kestä!
Eilisen ja tän päivän aikana on tullut niin paljon uutta tietoa kaikista tapahtumista ja varsinkin bileistä, joita on luvassa maalis- ja huhtikuun aikana. Varsinkin eräitä vielä ideariihessä majailevia yhteistyöpippaloita odotan kovasti, toivottavasti saatais hyvä porukka bileitä järkkään ja vielä paremmat juhlat aikaiseksi! Jee!
Muistan, kun reilu vuosi sitten oltiin just aloittamassa ammattikorkeakoulua ja meille tuli juttelemaan ihmisiä ties mistä eri organisaatioista. Meille näytettiin tää video, ja olin heti ihan liekeissä. Halusin heti mukaan tollaseen porukkaan, joka järkkää yksiä Pohjanmaan parhaista opiskelijabileistä. Vähän yli puoli vuotta mä kärvistelin ja mietin, miten hemmetis just mäkin pääsen tekemään noita hommia. Syksyllä tuli Sossu Ry(ssä)n hallitushaku, ja kappas vaan: meitsistä tuli toinen kulttuurivastaavista. Tää tarkoitti sitä, että Kaadot Crew'n oli pakko ottaa mut mukaan ja tässä sitä ollaan. Vaikka oon ollut kunnolla toiminnassa mukana vasta lokakuusta asti, ollaan ehditty järkätä jo kolmet eri Kaadot ja kaikki on onnistuneet melko loistavasti. Paljon ollaan otettu yhteen kuka kenenkin kanssa kaikenlaisista asioista, mutta triplasti enemmän ollaan naurettu niin, että henki on meinannut loppua. En tiedä, miks mä tästä lätisen, mutta haluan sanoa kaikille tätä lukeville yhen asian. Jos on pienikin mahdollisuus päästä osalliseksi oman alan hallitusta tai jotain bilevastaavaporukkaa, niin lähtekää ehdottomasti mukaan! Aikaahan toi välillä vie, ei sitä voi kiistää, mutta mä ainakin mieluummin järkkään bileitä ja vietän aikaani mahtavien ihmisten kanssa kuin istun kotona sohvalla kattomassa telkkaria tai tekemässä mitään muutakaan.
Tänään sain aikaseks järkätä koulujuttuja. Mulla on ollut pari hommaa rästissä, mutta tänään sain sovittua niille palautusajankohdat ja on sellanen fiilis, että ehkä täältä suosta vielä noustaan. Tossa tammikuussa oli ihan jäätävä ahdistus koko koulusta, ettei mitään rajaa. Kouluhan on melkein aina sellasta, ettei paljoo kiinnostele. Kun kuitenkin päädytään siihen pisteeseen, että oikeesti ahdistaa mennä sinne, on jotain vialla. Tää ahdistus on jo suurimmilta osin ohi, mutta ei mua vieläkään oikeestaan huvita. En kuitenkaan anna Kelalle sitä tyydytystä, että lopetan tai jätän tehtävät tekemättä, jolloin saan maksaa tukia takas. Ehei. Kesään asti aion kitkutella, ja sit mietin, että mitä sitä tekis. Kyllä mä Seinäjoella haluan olla, ehkä. Ja opiskella, sen tiedän. Mutta mitä. Raaaaah. Äsken ajeltiin Tintan kanssa tuolla kermaperseiden alueella, ja heitin puoliläpällä ilmoille ajatuksen siitä, että hakisin insinööriks. Oon miettinyt sitä ennenkin, mutta ei oo ehkä mun juttu jo pelkästään matikkapään takia. Älkää nyt käsittäkö tätä väärin! Mä osaan kyllä laskea. Tiedän kertotaulut, osaan laskea päässäni valuuttaa X valuuttaan Y ja muut tämmöset arkipäivän laskutoimitukset onnistuu kans. Myös jotkut sanalliset tehtävät menee, ja lukiossa oli jopa vaihe, kun rakastin yhtälöiden ratkomista ja sitä tunnetta, minkä sai, kun sai selvitettyä hirviöltä näyttäneen laskun. Noi insinöörien matikkatehävät on kuulemma vaan sellasia, että tuskanhiki puskee otsalle, vaikkei niitä tarvitse edes tehdä. Joten insinööri ei käy.
Tradenomi... Hmm. Niillä on täällä rumat haalarit :D Tai ei ne rumat oo, viininpunainen ei vaan oo mun juttu. Liian pliisu. Tää nyt oli tosi pinnallinen syy, mutta en oikeen keksi mitään muutakaan. Tradenomeilla on kans miljoonasti eri tehtäviä, joita voi valmistuttuaan tehdä (niinku meilläkin), mutta sellaset asiat kuin "talous" ja "laskenta" ja "yritys" saa aikaan yrjöämisrefleksin. Pitää silti sanoa kaikille mun rakkaille tradenomiystävilleni: teissä ei oo vikaa. Ootte tradenomien kermaa, jos näin voi sanoo. Olipas maailmankaikkeuden turhin kappale tässä blogissa ikinä. En kuitenkaan kumita. En varmaan.
Loppuja mä en rupee ees eritteleen. Ei täällä Seinäjoella oikein muuta oo kuin sossukoulu just mua varten. Pitää ajatella niin, että ei tätä oo keväällä ku kaks vuotta jäljellä, ja siitäkin suurin osa on harjoittelua ja opparin kirjoittamista. Ai niin, oppari. Voi perkele. Lisäks on sellanen ihanuus tulossa kuin sektorivalinnat. Pitäs olla selvillä, mikä asiakasryhmä kiinnostaa eniten ja ruveta sen mukaan haaliin opintoja. Mistä mää ny sen tiätäsin? Ihan liikaa valintoja. Toisaalta sektorivalintojen jälkeen pääsee tutustumaan ihan uusiin ihmisiin ja voi olla, että jo sitäkin kautta tää ahdistus laantuu. Jos vielä sattuu arpapelillä osumaan siihen sektoriin, joka tuolla jossain sisällä oikeesti kiinnostaa, muuttuu opiskelukin vähän mielenkiintoisemmaksi. Toivottavasti.
Mutta joo, vaihteeks taas iloisempiin asioihin! Varasin aamulla laivareissun mulle, Jennalle, Tellulle ja Lauralle. Ensi torstaina otamme hatkat Parkano/Kihniö-akselilta ja suuntaamme kohti Turun satamaa, missä hyppäämme 23 tunnin ajaksi Baltic Princessin kyytiin. Ei olla abiristeilyn jälkeen oltu Parkanoa pidemmällä tällä porukalla, joten on jo aikakin lähteä johonkin vähän kauemmas törttöilemään. Toivotaan, ettei kauheesti olis merenkäyntiä, koska ilmeisesti kärsin nykyään merisairaudesta :( Eikä oo tällä kertaa mistään krapulasta kyse. Valitettavasti. Ensimmäisen kerran muistan kärsineeni kyseisestä vaivasta syksyllä 2010. Oltiin laivalla melko ison porukan kanssa kattomassa Uniklubia, jee. Dagen efterinä istuin äitin ja silloisen poikakaverin kanssa laivan käytävällä ja mä kärsin. Ai jehna, mä kärsin niin paljon, että mä en kyllä oikeestaan istunu vaan makasin lattialla ja tein kuolemaa. Jossain vaiheessa meitä hauskuuttamaan ilmestyi joku tuurijuopolta näyttävä kaveri, jolla oli rahapussi hukassa ja maailman rumimmat lenkkarit. Tai jotain. En tiedä, miks me siellä käytävällä istuttiin ja miten se juttu siitä jatku, mutta sen muistan, että olo oli kauhee. Siitä lähtien oon abiristeilyä lukuunottamatta joka risteilyllä voinu pahoin ainaki sellasen vartin ajan. Ja haluan toistaa: ei ole johtunut krapulasta. Tai humalasta. Oikeesti :(
Nyt mä taidan sujahtaa peiton alle, hakee pakastimesta siellä hetken olleen Vauhtihirmun mehujuoman (yks ainoista harvoista Rainbow'n tuotteista, joista tykkään) ja laittaa Netflixistä HIMYMit pyöriin. Oon ihan vähän vaan nauranu tolle enkunkieliselle lyhenteelle, sillä ei mikään vaan voi kuulostaa typerämmältä :D Parempi se on kuitenki ku Ensisilmäyksellä, joten olkoon.
Tää kuva pääsi meitsin profiilin kansikuvaksi Facebookissa. I feel you, Barney ♥
.png)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kerro ny jotain?