maanantai 4. helmikuuta 2013

# 9 - sossu ryssästä

Tiedän, että sossuryssä olisi yhdyssana, mikäli sellainen sana olisi olemassa. Sossu ryssän tarina on kuitenkin se, että meidän FB-ryhmässä toinen kulttuurivastaavista meni ja kirjoitti jotain tyylillä "meillä sossu ryssä tavoitteena on...", ja tästähän pojilla riemu repes. Nyt olemme kaikki siis sossu_ryssiä, muaaahah. Tän vuotinen hallitus muuten on aika historiallinen: meillä on jäseninä kolme poikaa ja lisäksi vielä yks kakslahkeinen varajäsenenä! Ei paha ;)

Näin hyvin kirjoittaa hallituksemme sihteeri............ :D

Tänään meillä oli ryhmäytymisilta. Tai no, en nyt tiedä voiko puhua varsinaisesti ryhmäytymisillasta, koska tiedetään jo toisemme melko hyvin ja ryhmähenkeäkin löytyy aimo annos. Kokoonnuttiin kuitenkin tutor-hommista vastaavalle neitoselle viettelemään iltaa ja askartelemaan yhteen tulevaan tapahtumaan juttuja. Hiukan oli kivaa pitkästä aikaa piirrellä pahville mallikappaleen avulla kuvioita ja leikellä niitä irti! Askartelu on kyllä kivaa. Askartelun jälkeen otettiin muutamat hiton hyvät seuraleikit, joista mun ehdottomaks lemppariks nousi mafioso. Tykkäsin muksuna ihan himona silmämurhaajasta, joten ei ihme, että tykkäsin myös tosta... Sain myös tietää, että mulla on ilmeisesti hyvä pokerinaama! Ei muutaku pokerihain ammattia kehitteleen.

Harjoituskierroksella kyseisessä pelissä mut tapettiin ensimmäisenä, ja jouduin sitten oleen varmaan vartin hiljaa. Oli ihan kamalaa! Sanoinkin ryssille, että on varmaan pisin aika, jonka oon seurassa tuppisuuna viettäny ilman, että olisin mököttänyt :D Minkäs sille voi että juttua vaan tulee ja tulee ja tulee ja tulee ja... Tajusitte varmaan pointin?

Tänään meillä loppu koulu jo joskus ennen yhtätoista, joten päivällä oli aikaa tehdä vaikka ja mitä. Kiersin äkkiä yhden kirpparin läpi vain todetakseni, että mun kirpparitraumat ei oo lähteny mihinkään. Lapsena kamalinta ikinä oli odotella äitiä ja tätejä, kun ne kierteli eri kirpputoreja. Sitä tylsistymisen määrää... Mua ällöttää kyseiset paikat, koska jo ovella vastaan iskee joku ällöttävä komuhaju. Myös se on aika idioottimaista, ettei läheskään kaikki ihmiset tajua mitä kirpparille kannattaa tuoda ja mitä ei. Hyvä ohjenuora vois olla sellanen, että tuo sinne vaan tavaraa, jota itekin ostais ja hinnottelee sen sillä asteikolla, että kyseisen summan ois myös ite valmis pulittamaan. Kukaan ei tee mitään kaulimella, johon on jäänyt jotain sinertäviä taikinakönttejä eikä varsinkaan maksa siitä kolmea euroa. Halooooo!? Toisen roska voi olla aina välillä toisen aarre, mut joku roti pitäis kyllä tossa touhussa silti olla.

Mä haluaisin edes kerran elämässäni päästä sellaselle kirpputorille, missä ihmiset oikeesti tajuais että mitä sinne pöytäänsä kannattaa roudata. Isommissa kaupungeissa tämmösiä varmaan on, mutta täältä niitä on turha ees ettiä. Mur :(

Ehkä mä meen pyöriin sänkyyn ja yrittään unta, että jaksaisin aamulla raahautua koululle. Pakko vielä lisätä yks kuva mistäs muualtakaan kuin we♥it'istä, ja tää on täysin Evelle (ja ihan vähän äitille) omistettu. Pus <3


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro ny jotain?