#25 - katkeraa, kateellista, koitat kaataa lokaa niskaan

Mä juoruan. Kun nähdään tyttöjen kanssa Osuuspankin pihassa parkittamisen merkeissä tulee väkisinkin ruodittua viimesimmät kuulumiset. Töissä tulee mietittyä, kuka teki mitä silloin kun ei ois tarvinnu ja kuka ei tehny sitä mitä ehdottomasti olis pitäny. Opiskelijabileiden jälkeisinä darrapäivinä mietitään kuka lähti kenenkin mukaan ja kuka joi överit.

Juoruamista ei ikinä saa poistettua tästä maailmasta kokonaan. Se on fakta. Sitä olis kuitenkin tietyissä piireissä syytä vähentää rankalla kädellä, ja myös mä oon tässä asiassa kunnostautunut. Oon täällä jo maininnutkin, mutta meidän Kihniön kaveriporukalla on ollu vähän natinaa sinne sun tänne ties mistä eri asioista. Sen jälkeen kun viimeisin iso riita selvitettiin oon ite pyrkinyt siihen, että en puhuis pahaa selän takana. Aina tulee jotain sanottua, oonhan mäkin vaan ihminen, mutta yritän nykyään puhua vaan sellasta, minkä mä voin myös päin naamaa sanoa, Jotkut saattaa loukkaantua siitä, että sanon tai kysyn suoraan jotain loukkaantumisen arvoista asiaa. Oon vaan todennu sen, että kivempaa sanoa itse kasvotusten ärsytyksen kohde / polttava puheenaihe / mieltäkaihertava kysymys kuin antaa sen mennä rikkinäisen puhelimen kautta.

Sellasta paskanpuhumista mä en oo ikinä ymmärtäny, että keksitään tai vähintään paisutellaan jotain asiaa ja levitetään sitä niin monelle ihmiselle kuin vaan lystää. Onhan se olevinaan helvetin hieno tapa esimerkiks kostaa, mutta kovinkaan usein ei juolahda pieneen mieleenkään, että noista paskanpuhumisista voi seurata jollekin oikeesti tosi huonot oltavat. Hienoa varmaan selittää kylällä suu vaahdossa, että niin se Ullakin tossa viikonloppuna meni ja pani kahtatoista äijää samaan aikaan ja nyt on raskaana eikä isästä oo tietoo. Ulla saa tietää tästä selvittäessään ihan suru puserossa, miksi oma rakas mussukka jätti ihan yhtäkkiä. Näin ei oo tapahtunu, kunhan yritän selventää. Tollanen oikee paskamylly on niin perseestä just sen takia, että elämä saattaa mennä hetkellisesti pilalle tällä juorun kohteella ainakin tämmösillä pienillä paikkakunnilla. Musta ei kyllä tuu hyvää kirjoittajaa, koska en enää osaa vaan ilmaista pointtejani ikinä :D (ja älä äiti pelästy, musta ei oo kukaan (tietääkseni) puhunu mitään vaan puolustan tässä kavereita)


Vähän kivempiin aiheisiin. Kulunut viikonloppu oli mun tän kesän viikonlopuista ehdottomasti paras! Perjantaina tehtiin pikainen visiitti Seinäjoelle. Siellä käppäiltiin Vauhtiajojen alueelle ja käytiin Ellun kanssa hyppäämässä benjit. Jos en kyseisestä lystistä olis maksanut useempaa kymppiä, olisin ihan varmasti tullu sieltä korkeelta ihan korin kyydissä enkä narun varassa. Kun tuijotteli kuudenkymmenen metrin korkeudesta Seinäjoen keskustan rajoja ja tsekkaili välillä alhaalla olevia muurahaisia ihmisiä nousi kyllä sellanen ramppikuume ettei toista. Millään olis uskaltanut laittaa käsiä ristiin rinnalle ja vaan antaa mennä, mutta onneks osu mukava jätkä mua auttamaan. Hienosti se piti mua valjaista kiinni kun harjottelin käsien irroittamista kaiteesta, ja yhtäkkiä mä jo pompin ku sellanen laatikosta pään esiin työntävä klovni kuminauhan varassa. Huikeeta!

Tätä kuunneltiin etkoilla ja kyseinen biisi sopii muuten pirun hyvin tähän postiin.

Lauantaina etkoilin kivojen kavereiden ja ystävien kanssa Pyhäniemen rantasaunalla, jossa kuunneltiin hyvää musaa ja juotiin hyvää juomaa. No shit? Puolenyön aikaan siirryttiin odottamaan Rosvosektoria itse ravintolaan, ja kyseinen yhtye ylitti kyllä kaikki odotukset! Yleisöö ei todellakaan ollu ku pipoa - hyvä että meitä oli edes 20 lavan edustalla - mutta pojat veti silti ihan täysillä ja kiittelivät vielä jälkeenpäin että oltiin erittäin hyvin messissä. Kaikki siellä tanssi ja laulo, vaikkei sanoista oliskaan ollu mitään hajua. Mun aivothan on varsinainen magneetti mikä biisien sanoihin tulee, ja muistan hyvin kuinka Iida useemmankin kappaleen aikana huusi mun korvaan "miten tää kertsi menee". Ihana ♥

Ravintolasta päädyttiin pienellä porukalla jatkoille, ja voi sitä meininkiä. Saatiin maistaa viinaa, jota tähän maailmaan on kuuleman mukaan tuotettu tasan 100 pulloa. Siltä se kyllä maistukin... Onneks mä sain jättää jatkot jo suht hyvissä ajoin, koska ihana Mirka lupas töistä päästyään heittää mut kotiin nukkumaan. Aamulla oli luksusta herätä omasta sängystä kun kaverilta oli tullut kasin aikaan viesti, että odottaa taksia jotta pääsis itekin nukkumaan.

Vähän tärisytti käsiä kun aamulla aamupäivällä päivällä sain itteni ylös ja otin suunnan kohti Hämeenkyröä. Siellä mua odotti pikkuveljen rippijuhlat, ja vaikka kärsinkin rumanaamarumatukkarumatvaatteet-päivästä, oli ihan huippua nähdä kaikkia sen puolen sukulaisia. Oon niin ylpee mun veljestä, ku se oli niin söpö, mutta samalla oon aika varma siitä, että oon ihan liian vanha mummo jo.

Koska tänään on tiistai, niin reissuun tj 23! Herraisä, torstaina kolme viikkoo. Multa puuttuu vie matkalaukku ja uikkarit ja pitäis käydä jalkahoitajalla ja... Aattelin ottaa reissun ajaks rakennekynnet ku äitin jouluna antama lahjakortti on vie käyttämättä! On reissu, venetsialaisviikonloppu (jonka pyysin vapaaks, eheheeh) ja sit alkaakin koulu, eli ehtisin olla kaks viikkoo kynsillä. Ihan jees, koska kaks viikkoo ne muutenkin vaan pysyy mulla hyvinä.

Tänään jäljellä vissiin 49 päivää siihen että täytän 21. Apua oikeesti.