#16 - sinkkuristeily

Mää näin tänään Elinaa hyvin pitkästä aikaa. Viimeks ollaan nähty, kun se tapaninpäivän aamuna tuli pelastamaan mut pinteestä eli haki mut jumalan selän takaa. Eikä tosiaan ollu ees eka kerta. Elina on ihana, ja sen krapulaisten pelastuspartio on myös kiva.

Juteltiin paljon kaikesta. Jossiteltiin, puhuttiin häistä, pohdittiin miehiä ja mietittiin meitä itsejämme (vihaan edellämainittua sanaa). Puhuin sille asiasta, joka tapahtui reilu viikko sitten. Harmittelin, etten vastannut erääseen asiaan toisin, mutta lisäsin heti perään, että oon vaan vissiin liian kiltti tietyissä asioissa. En muista tarkalleen, miten tää meni, mutta pointti on se, että Elina oli kauheen hämmentynyt. Niin olin kyllä mäkin, sillä en kyllä ihan ensimmäisenä kuvailis itteeni kiltiksi ainakaan tähän tilanteeseen liittyen :D Haluaisin niin valaista tätä asiaa, että voisitte nauraa, mutta en ota riskiä että ihmiset X, Y ja Z lukee tän ja vetää omat "oikeat" johtopäätöksensä asiasta, jolloin henkilö Z vetää herneen nenään ja henkilö W suuttuu mulle. Kauheen hankalaa on.

Elinan näkemisen jälkeen kävin mummulassa ja sain paljon astioita, jotka otettiin tossa hiljattain talteen mummun äidin asunnosta. Isomummu muutti palvelutaloon, joten se ei enää mm. Iittalan Kartio-laseja eikä kivoja syviä lautasia tai kivoja kippoja tarvitse. Mulla ei oo ollu ku yks syvä lautanen kämpillä, joten hienoo saada niitä lisää. Pappa kävi vähän tankkaamassa mun Golfia ja nyt kelpaa taas ajella hetken <3 Täysi bensatankki on sellanen asia, jota porukoiden autoilla ajelevat ei välttämättä koskaan ymmärrä samoin kuin me tyhmät töhöt, jotka ajellaan omilla autoilla ja käytetään viimeisetkin roposemme bensaan tai dieseliin. Se tunne on niin mahtava, kun bensamittari näyttää täyttä. Tietää, ettei hetkeen tarvi syöttää kakskymppistä vaan nähdäkseen, kuinka sillä saadut bensalitrattipat haihtuu ku pieru Saharaan heti parin kilometrin jälkeen.

Koska oon jo muutaman päivän himoinnut uutta ripsaria, päätin mä kaapata Elinan uudestaan mun mukaan ja lähdettiin käymään Kankaanpään Cittarissa. Mun kesällä ostettu Rimmelin jokuihanhitontuuheuttava ripsari on vedelly jo hetken viimesiään, eikä kasiaa varsinaisesti parantanu se, että jätin sen vahingos auki eilisen ajaks. Hups. No, nyt on uus ripsari, metallinhohtoista violettia kynsilakkaa ja meikinpohjustusvoide. Ripsari ja kynsilakka oli molemmat alelaarista, hurraa. Citymarketissa vierailun jälkeen ringitimme hetken Kankaanpäässä ja voi pojat, mulle jäi traumat. Jopa Parkanossa on mielenkiintoisempi rinki ja enemmän elämää ku tuolla! Parkanossa vallitsevasta sivistyksestä kertoo jotain se, että tyttöjen kanssa tanssittiin tunti Halpa-Hallin pihassa. Kyllä, luit oikein. Elinan kanssa mentiin moikkaamaan Jennaa ja Tellua, ja jotenkin vaan ajauduttiin tanssimaan. Ensin mä heitin kehiin todella katu-uskottavaa opintotukiräppiä, jonka jälkeen puhe kääntyi harlem shakeen ja sitten meno riistäytyikin käsistä. Tunti siinä ihan tien vieressä seistiin ja heiluttiin ku heinäseipäät! Kauheen kivaa, että on tollasia kavereita, jotka on ihan yhtä lapsellisia pipipäitä ku mitä mä oon. Tykkään teistä naiset hirrrrmuisesti ♥

Äsken katoin Sinkkulaiva-ohjelman ja kuolin nauruun. Kun meillä oli opiskelijaristeily eli Triangeli, oli samalla laivalla samana päivänä Suomi24'n järjestämä Sinkkuristeily. Tämän tapahtuman ansiosta laivan käytävillä törmäili välillä televisiokameroihin ja toinen toistaan lavastetummilta näyttäviin tilanteisiin, kuten aamiaisen hakuun. "Joo voisit ottaa tota ruokaa tosta ja koita näyttää siltä, että sulla on nälkä" - ahaa? Innolla odotan sitä kohtaa, kun vähän vanhemmalta näyttävää naista tultiin haastattelemaan laivan kannelle juuri, kun oltiin muutaman insinööripojan kanssa ulkoilmassa pölhöilemässä. Mua vähän kiinnostaa, onko ne pystyny säilyttämään mitään materiaalia kyseisestä tilanteesta, sillä me pidettiin vissiin vähän liikaa mötäkkää ja meteliä. Kyseisen naisihmisen vieno pyyntö "voisitteko olla hiljempaa, mua kuvataan yhteen telkkariohjelmaan" ei varsinaisesti meitä hyssytellyt. Ellen ihan väärin muista..... No joo, enivei. Muistaakseni en yhdessäkään kohdassa kameran eteen eksynyt tai sellaisen ohi kävellyt. Toivottavasti.

Ylihuomenna ollaan tähän aikaan jo risteilemässä, jee! Mä tykkään laskea päiviä eri tapahtumiin ja tilanteisiin, ja tästä sain kuulla kuittailua lukion kakkosvuodesta ihan loppuun asti. Kakkosristeily oli tosi kovaa vauhtia tulossa, ja mä sitten viisaasti laskin aina matikantunneilla ääneen päiviä. "Vittu viikko!!11!1"-huudot kaikuu vieläkin aina silloin tällöin mun päässä, kiitos vain luokallani olleelle herra E'lle. :D

En taas sitte osaa sanoo, että mikä tänki setin pointti sitte oli.